 |
| Väsynyt, mutta onnellinen |
 |
| Halkovarkaissa |
 |
| Tämä voisi kelvata grilliin |
Isla innostui halkojen järsimisestä ja toteutti halkotarkastajan toimea erittäin virkaintoisena koko sunnuntain ajan! Halkovarkaissa käytiin pariin otteeseen, kun sopivaa pureksittavaa ei ensi yrittämällä löytynyt. Ovela koira hiipi grillin taakse ja veti varovaisesti halkoja pinosta, mutta jäi sitten kiinni tepsuttaessaan rinta rottingilla suoritukseensa tyytyväisenä ruokaseurueen ohitse. Huiskuhännän touhut lähinnä naurattivat, mutta pakko oli lopulta kieltää, jotta jäisi puita poltettavaksi seuraavaankin grillikertaan.
Koirat saivat jälleen lihanrääppeet syötäväkseen ja sulattelivat ruokiaan sylissä köllien. Ei katso sylikoiran virka kokoa: emäntä on hyvin opettanut lapukan sylikoiraksi ja syliin käperrytään vaikka kerälle, jotta mahdutaan keinutuoliin kiikkumaan! Lapinkoira onkin mukava lämmike niin keinutuolissa kuin sohvallakin hahah! Isla on oppinut hyvin tulemaan sohvalle kutsuttaessa, mutta jättämään huonekalun muuten rauhaan. Kahdesti olemme saaneet aamulla lapukan kiinni sohvalta, jonne se on yöllä salaa kiivennyt nukkumaan, mutta siitä seurasi niin tiukka kielto, ettei koira ole sen jälkeen sohvalle omin luvin uskaltautunut nousemaan.
 |
| Sylissä on niin mukavaa |
Hieman on mökin vapaudet huiskuhännälle nousseet karvahattuun, sillä nyt jokaista luoksetuloa ja istumaankäskyä harkitaan oikein olan takaa. Koiran naamasta oikein näkee sen pohtivan, onko totteleminen kannattavaa. Namipussin ja leikittämisen voimin Islaa on sitten motivoitu isäntäväkeä kuuntelemaan. Tällaista se koiran teini-ikä on. On meillä kuitenkin totta puhuaksemme niin helppo koira, ettei parempaa olisi voinut toivoa! Vaikka nyt isäntäväen kotkotuksia hieman kyseenalaistetaankin, niin vielä ei ole tarvinnut sen kummemmin kometaa koiraa enemmän kuin ennenkään. Hyvä näin.
Myös sunnuntai kului rauhallisissa merkeissä ruokaa laittaen ja pakkaillen. Paluu kaupunkiin sujui sekalaisissa tunnelmissa, toisaalta kotiin on aina mukava palata, toisaalta mökkiä tuli ikävä jo autossa. Kotiin päästyämme koira kellahti sohvanpieleen nukkumaan, eikä siitä noussutkaan koko iltana. Niin väsynyt ressukka reissustamme oli! Ei Isla paljoa ole ehtinytkään kunnolla huilaamaan, sillä Iida-tädin kanssa on ollut kova kiire vahtia lauman liikkeitä. Maanantain yksinolo sujuu toivon mukaan yhtä rauhallisissa merkeissä kuin sunnuntai-iltakin, eikä juniori keksi tehdä pahojaan eteisen listoille! Niitä on huiskuhäntä halkojen tapaan mieltynyt järsimään. Onneksi listat kuitenkin jäävät hänen ainoaksi paheekseen ja ovat vaihdettavissa. Täytyy jättää koiralle kunnon herkkuluut ja kongit puuhasteltavaksi, jotta muu järsittävä unohtuu sikseen.
Kaksi viikkoa majailemme jälleen kaupungissa ja sitten paluu mökille!
 |
| Näitä herkkuja kelpasi kerjätä |
 |
| Pihakukkia |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti