Kukaan ei meidän perheessämme ole niin innokas grillaaja kuin lapukkamme Isla. Koira häärii innosta läähättäen jaloissa jo grillin huppua riisuttaessa ja koittaa vähän väliä yltää nuolaisemaan grillipihtejä - josta kiinni jäädessään se nauraa leveää lappalaisen hymyä kuin sanoakseen "Vähän vain maistoin!". On kyllä mukavaa, kun koira alkaa olla siinä iässä, ettei sen ihan jokaista liikettä tarvitse vahtia. Isla pysyy hyvin pihalla vapaana ollessaankin - etenkin grillatessa - ja puuhailee omiaan katoamatta sen kauemmas tutkimusretkille.
Nyt on aika hyvin koira oppinut myös varomaan kukkapenkkejä eikä pahemmin enää myllää istutuksia. Muutaman oikoreitin sen oli itselleen kehittänyt ja loikki vielä eilen pensaiden välistä pihalle ja pois. Grillauksen huumassa Isla sai pennuille tyypillisen "hepulikohtauksen" ja juoksi ympäri pihaa kimeästi haukahdellen. Koira hyppi tyytyväisenä pensaiden lomitse, kunnes teki liian tiukan mutkan juoksussaan ja säntäsi suoraan pensaan runkoa päin kevyen tömähdyksen saattelemana. Kyllä muuten hiipi nolona pihan puolelle meidän muiden nauraessa! Tämän jälkeen neiti alkoi sitten kiltisti kiertää istutukset ja jätti oikoreitit sikseen.
 |
| Grillivahdin mylläämä kukkapenkki |
Grillimaistiaisten lisäksi koira sai herkutella vielä possunkorvalla nurmikolla. Oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja rento ilta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti