 |
| Kuono kohti nameja, korvat ihan muualla |
 |
| Minne se rapistelija meni? |
Hellesäällä on ollut mukava ulkoilla lähimetsän varjossa, jossa on hieman vilpoisempaa. Metsässä riittää myös enemmän nuuskittavaa koiralle, ehkä välillä jopa liiaksikin. Isla kun on tottunut metsässä jolkottamaan vapaana, mutta kesän juoksujen takia koiran täytyy vielä tyytyä kulkemaan hihnassa. Koiruli ei sitä kuitenkaan innostuksissaan aina muista ja silloin emännän on vain roikuttava ja hölkättävä mukana tuoksujen viedessä koiraa.
Tehtiinpä koiran kanssa yksi oikein onnistunut ohituskin! Vastaan tuli isompi koira, joka meidät nähdessään alkoi ikävästi räyhätä hihnan päässä. Pelkäsin Islan vastaavan haukkumiseen, mutta huiskuhäntä tepsuttikin ohi ihan rauhassa vetämättä ja hiljaa. Kyllä sai siinä emäntä olla ylpeä! Koira sai oikein kunnon kehut ja namit tämän onnistumisen jälkeen.
 |
| Nuusk nuusk! |
 |
| Metsämaisemaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti