 |
| Tahdon mukaan leikkimään! |
 |
| Puna-apiloita |
Tällä iltalenkillä Isla ei jahdannut kauriita, mutta haistoi ketunpojat ja olisi niiden kanssa tahtonut päästä leikkimään. Koira puski eteenpäin kuin höyryjuna ja siinä sitä sitten mentiin hihna kireällä pensaiden läpi hajujen perässä. Huiskuhäntä ei kuitenkaan juossut korvat kuuroina riistan kuva silmissään, vaan vinkui ja itki kuin parhaan koirakaverinsa nähdessään, kärsimättömänä päästä leikkimään. Tiesimme sillä alueella sijaitsevan ketunpesän, sillä olimme mökin ikkunasta ketunpoikien jonkin matkan päässä nähneet leikkivän, mutta meille tuli silti yllätyksenä se, kuinka vahvasti koira hajuun reagoi ja kuinka suurella alueella ketunpojat liikkuivat ja tuoksuivat koiran nenään.
Jatkoimmekin sen alueen ohitse reippain askelin ja lopulta koirakin rauhoittui ketunpoikien hajujen hieman hälvetessä. Ihmeellistä mitä kaikkea se koira oikein vainuaa, itse tiesimme ketuista vain etäisten näköhavaintojen perusteella ja päättelimme koiran innosta loput. Onneksi oli koira hihnassa, ettei se päässyt säntäämään kettujen kanssa telmimään, vaikka yritys oli kova! Isla varmaan luuli pentukoiria haistavansa ja olisi tahtonut mukaan leikkimään. Kun ei Iida-schipperke oikein innostu raukan kanssa telmimään, niin täytyy sitten itse etsiä leikkiseuraa hahah!
 |
| Tuolla ne menee! |
 |
| Saniaisia ilta-auringossa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti