Pakkasen tuoksua ilmassa, osa 2

Tässä vielä lisää tunnelmallisia kuvia Islasta ulkoilemassa Uittamolla. Tämän postauksen kuvat ovat isännän ottamia.

Hauskaa Uutta Vuotta kaikille karvakamuille!

Pakkasen tuoksua ilmassa, osa 1

 Isla pääsi ulkoilemaan isännän ja tämän ystävän seurassa, ja reissulta tuliaisiksi saatiin hurjan kivoja kuvia koirasta! Huiskuhäntä pääsi nuuskimaan ihanaa pakkasilmaa, kaivamaan rantahiekkaa ja ihmettelemään (syömään) härmänkukkia ja jäätä. Hauskaa näytti olevan!

Tämän postauksen kuvat on ottanut Elias Määttä. Kiitos hienoista kuvista!

Aurinkoista viikkoa!

Kinkun sulattelua

Koiran joulun jälkeiset päivät ovat kuluneet sukuloidessa ja kinkkumaistiaisia sulatellessa. Pakkanen on vihdoin löytänyt tiensä tänne Varsinais-Suomeenkin ja viileä ilma on tehnyt  pienenlapinkoiran onnelliseksi. Välipäivinä on tiedossa ulkoilua ja uudenvuodenlupauksien suunnittelua, toisin sanoen rauhallista lomailua. Uuden Vuoden Isla tulee viettämään hoidossa "mummilassaan", missä ei tarvitse kuunnella rakettien pauketta, vaan saa rauhaksiin torkkua välkkyviltä valoilta suojassa. Isäntäväki sen sijaan menee ihmettelemään ilotulitteiden pauketta mökille.

Mukavia lomapäiviä! 

Joulun viettoa

Jouluaamu alkoi venytyksellä

Tonttulakki päässä

Joulupukkia odotellessa

Koiran joulu alkoi joulurauhanjulistuksella Turun keskustassa. Paikalle oli saapunut paljon muitakin nelijalkaisia kuuntelijoita ja koiria näytti kulkevan mukana vähän jokaisella. Isla toivotteli hyviä jouluja ja onnelisia uusia vuosia asianmukaisesti kaikille ohikulkeville karvakamuille ja vastasi innokkaana muiden toivotteluihin. Jäimme kuuntelemaan julistusta taka-alalle siltä varalta, ettei huiskuhäntä ymmärrä lainkaan hiljentyä kuuntelemaan. Huoli oli kuitenkin turha ja Isla käyttäytyi hyvin eikä mölynnyt joulurauhanjulistusta lausuttaessa. Emäntä oli ylpeä! Kotiinpäin kävellessä koira taas haukahteli hyvät joulut ihan kaikille heh.

Loppu aatto sujui rauhallisissa merkeissä koiran "mummilassa". Saipa Isla ihan pikkuisen palan kinkkua maistettavaksi nappuloiden oheen. Joulupukki muisti koiraa vetolelulla ja löytyipä sieltä mummulan kaapista emännän vanha pehmolelukin riepotettavaksi. Kaikin tavoin mukava ja rauhallinen aatto takana.

Rauhallista joulunaikaa!

Koiran joulukiireet

Koira koristamassa joulukorttia

Mitäs herkkuja minulle olisi tarjolla?

Hyvää joulua kaikille karvakamuille!

Tässä vielä parhaita paloja koiran joulunodotuksesta. Ensimmäisessä kuvassa näkyy, kuinka Isla pääsi koristamaan tämän vuoden joulukortteja. Kortteihin valikoitunut kuva on viime vuodelta, jolloin lunta ehti tulla jo ennen joulua. Hauska kuva on peräisin metsäretkeltä isännän kanssa, jolloin koira kömpi onttoon kantoon ja suurella tohinalla kiipesi kurkistamaan sen lävitse. Siinä olikin sitten isännällä kiire ikuistaa hauska hetki kameralle.

Isla on ollut myös mukana juhlistamassa pikkujoulua perheen ja sukulaisten kanssa. Hauskinta oli saada Iida-täti kylään, vaikkei vanhempi koirarouva niin leikkimisestä pentujen kanssa niin välitä. Joulukiireisiin on kuulunut myös turkinhoito: koira pääsi paria päivää ennen aattoa pesulle ja kunnon harjauskäsittelyyn. Isla itse olisi mielellään jättänyt kummankin väliin, mutta pysyi kiltisti paikoillaan namin toivossa. 

Sen sijaan koiran oma joulun ajan suosikki ovat olleet Kinkun valvojaiset. Uunia vahdittaisiinkin kuono kiinni lasissa ellei isäntäväki hätyyttelisi kauemmas odottamaan. 

Mutta vielä kerran, oikein tunnelmallista ja iloista joulua kaikille!

Joulutunnelmissa

Karvanlähtöä

Joulumarkkinoilla

Joulumarkkinoilla

Isla pääsi isännän mukana käväisemään joulumarkkinoilla reilu viikko sitten. Vanhalla suurtorilla riitti nähtävää ja ihmeteltävää. Kaikenlaiset ruokakojut kiinnostivat huiskuhäntää eniten ja ohikulkevien koirakoiden kanssa vaihdettiin joulukuun kuulumiset haukahdellen ja päästä-minut-leikkimään-vingahdellen. Koiralla oli kaiken kaikkiaan oikein mukava kaupunkikävely.

Rauhaisaa joulunaikaa!

Tuomiokirkkotorilla

Hyvää joulua teille siellä jokirannassa vuh!

Kukas siellä menee?

Joulukuusta valitsemassa

Mikäs puu otetaan?

Karvakorva pääsi tänäkin vuonna mukaan valitsemaan joulukuusta. Kuusenhaku sujui rauhallisissa merkeissä ja Isla sai paljon rapsutuksia ja kehuja myyjiltä. Myös kuusen saapuminen sisätiloihin on sujunut hyvin eikä koira ole ollut siitä moksiskaan. Isla on pariin otteeseen jäänyt kuusenvahdiksi kotiin ja takaisin tullessa kuusi on ollut yhä pystyssä. Perheen kani sen sijaan harventaisi kuusen alaoksia mielellään, minkä vuoksi pupulle annettiin oma joulupuu nakerrettavaksi.

Enää pari päivää jouluun! Rauhaisaa joulunodotusta kaikille karvakamuille!

Mahtava myyränmetsästäjä

Mahtava myyränmetsästäjä

 

Isla pääsi tänään lenkillä ollessaan testaamaan taitojaan myyränmetsästäjänä. Koira pomppi pitkin kosteaa heinikkoa kuono maata auraten, mutta mitään ei jäänyt tassujen väliin kiinni tällä kertaa. Hauskaa kuitenkin näytti olevan. 

Lupailin aiemmin kertoa koiran kotiinpaluusta lomareissun jälkeen ja nyt olisikin siitä tarinaa vuorossa. Koira oli viihtynyt "mummilassaan" erinomaisesti ja päässyt kahdesti mäykkymix-kaverinsa kanssa koiratreffeillekin lomaviikkonsa aikana. Ruoka oli maistunut ja koira leikkinyt normaaliin tapaansa. Kaikki oli sujunut niin hyvin, että Islaa sai ihan houkutella palaamaan kotiin!

Muistan kuulleeni joskus sanonnan koira hyväksyy uuden kodin kolmen päivän sisällä ja unohtaa sitten edellisen, mikä osoittautui pitävän melko pitkälti paikkaansa. Islaa hakiessamme kotiin odotin riemunkiljahdusten säestämää jälleennäkemistä, mutta huiskuhäntä kävi vain pikaisesti tervehtimässä ja palasi sitten keittiöön vahtimaan ruoanlaittoa. 

Koirasta irtosi myös aivan uskomaton määrä karvaa, oikein nyrkin kokoisia tuppoja lenteli Islan viipottaessa ympäri taloa. Karvaa on irronnut tasaisesti juhannuksesta lähtien, mutta tämä villasade oli jo aivan omaa luokkaansa. Koiralla on juoksut tiedossa tammikuun alussa, mutta luulen Islan myös stressanneen äkillistä maiseman- ja laumanvaihdosta, mikä olisi aiheuttanut tämän yllättävän karvakadon. Koira kuitenkin söi hoidossa ollessaan samaa ruokaa kuin ennenkin eikä ole ennen ollut niin pitkään erossa meistä omistajista. Toki juoksutkin voivat vaikuttaa karvanlähtöön, mutta tämä tuntui jotenkin poikkeuksellisen voimakkaalta villan vaihtumiselta. Tai ehkä vain haluan ajatella koiran ikävöineen meitä :) Joka tapauksessa karvanlähtö on nyt jälleen maltillisella tasolla. Koira on kuitenkin kutistunut kesästä silminnähden. Ihmeesti sitä pohjavillaa silti riittää, kun koira on edelleen pörröinen ja tuuheaturkkinen perus lapinkoira.

Mihin se meni?

Joka tapauksessa ensimmäinen ilta omassa kodissa sujui melko vaisuissa merkeissä. Isla makasi olohuoneen lattialla ja tarkkaili meidän muiden tekemisiä, muttei ryhtynyt leikkimään pehmoillaan tai ihmetellyt kania, kuten tavallisesti. Koira oli jotenkin kovin huolestuneen ja hämmentyneen oloinen, katseli vain meitä korvat lerpallaan. Isla myös vetäytyi nukkumaan tavallista aikaisemmin. Yleensä koira seuraa minua illalla huoneesta toiseen ja käy lepäämään sinne missä muutkin ovat aikaa viettämässä. Nyt koira kuitenkin vetäytyi pedilleen nukkumaan ja nukkui sikeästi aloillaan meidän muiden liikkumisista huolimatta.

Pari päivää koiralla meni "palautua entiselleen" ja kotiutua. Minä tietenkin sydän syrjälläni halusin edesauttaa koiran kotiutumista ja lahjoinkin huiskuhäntää nameilla ja juustolla ja leikitin sitä, kun se vähäänkään näytti halukkaalta siihen. Tie koirankin sydämeen käy onneksi vatsan kautta ja muutaman päivän kuluttua Isla oli jälleen ihan meidän koiramme ja touhusi jälleen tuttuun tapaansa. Kyllä ne koirat taitavat vähän sellaisia opportunisteja olla ja niiden koti on siellä, mistä ruokaa ja rapsutuksia saa. 

Tunnelmallista joulunodotusta!

Paketointiapua

Koira mukana kuusenkoristelussa viime jouluna

En tiedä muista koiratalouksista, mutta meidän suvussa koirat saavat ja avaavat joululahjoja. Kyllä, myös avaavat! Hauskasta tempusta on kasvanut varsin totinen tapahtuma ja koirat tarvitsevat omat paketoidut lahjansa jouluaattona. Lahjojen avaamisen taidon oppi myös meidän huiskuhäntämme heti ensimmäisenä joulunaan schipperketätinsä näyttäessä mallia. Viime jouluna lahjojen avaaminen yltyi oikein kilpailuksi koirien välillä. Lahjapapereita tuli revittyä oma-aloitteisen avuliaasti myös muiden kuin omien pakettien ympäriltä hahah!

Muisto kahisevista ja rapisevista lahjapapereista on jäänyt elämään koiran mieleen, ja eilen joululahjoja paketoidessani sain turhankin innokasta paketointi- / paperin uudelleen asettelemisen apua. Isla tepsuttaa rapinan perässä aina vauhdilla paikalle eikä lahjapaperi ole tässä poikkeus. Koira yhdistää rapinan myös varsin usein syötävään ja saipa yksi joululahjoista pari kuolatippaakin koristuksekseen huiskuhännän vahtiessa lahjanarun solmimista.

Hauskaa loppuviikkoa karvakamut!

Puolitoista vuotta ja kymmenen päivää

Tylppäkuono lapinkoiravauva

Havahduin eilen siihen, että koira kullalle on tullut ikää täyteen puolitoista vuotta ja kymmenen päivää. Onko meidän koirajunnu tosiaan jo niin iso tyttö? Miten aika onkaan kulunut niin nopeasti? Tunnelmoin ajatusta katselemalla vanhoja pentukuvia Islasta enkä voinut lakata ihmettelemästä, miten pikkuinen tuo huiskuhäntä joskus olikaan. 

Tässäpä muutama pentukuva muidenkin ihmeteltäväksi. Kuvat on otettu koiran ensimmäisenä päivänä uudessa kodissa. Voi tuota ihanaa vauvaturkkia!

Tunnelmallista joulun odotusta kaikille karvakamuille!

Päiväunilla takatassut ojossa - samassa asennossa nukutaan vieläkin!

Oma pehmorotta kainalossa

Torkahdus kesken ruokailun

Tassut ensilumessa

Isla pääsi lomaviikkonsa aikana intoilemaan ensilumesta mummilansa pihalla. Kinokset eivät vielä ihan koiran toivekorkeuksiin yllä, mutta pienikin lumipeite otettiin kuulemma tyytyväisenä vastaan. 

Tämä postaus kirjoitetaankin poikkeuksellisesti lomakihteesta käsin, ja voin kertoa että kyllä on omaa karvakorvaa ihan kauhean kova ikävä! Ylihuomenna päästään kuitenkin hakenaan huiskuhäntä kotiin. Isla ei kuulemma ole paljoa näyttänyt ikäväänsä, vaan on voinut hyvin, leikkinyt ja syönyt normaalisti. Toivottavasti malttaa koira lähteä hoitopaikastaan vielä meidän matkaan, niin hyvää huolta siitä on pidetty! 

Kesämuistoja

Mökkitiellä

Ilta-auringossa

Koneen kuva-arkistoja selatessa on ollut ihana palata muistoissaan lämpimiin kesäpäiviin. Koiralla oli kyllä varmasti supermukava kesä mökillä, jossa sai juosta koko päivän vapaana ja ympärillä oli iso lauma ihmisiä ja kaverina toinen koira. Ensi kesää odotellessa! 

Tässäpä muutama kuva piristämään myös teidän marraskuupäiväänne.  Ylemmissä kuvissa Isla on mökkeilemässä Maskussa ja alemmissa kuvissa uimareissulla Karevansuolla. 

Hauskaa viikonloppua!

Vesileikkejä

Päivävaelluksella

Lapinkoirasiskot koirapuistoilemassa

Namia saisko?

Joko jo?

Isla pääsi viikonlopun kunniaksi Kupittaan koirapuistoon painimaan Laku-siskonsa kanssa. Koirasiskoa oli kyllä hauska nähdä pitkästä aikaa! Laku on kasvaut Islaa korkeammaksi ja vaikka kokoero ei olekaan kovin suuri, taisi meidän koira jäädä pentueen pienimmäksi.

Koirien menoa oli myös hurjan mielenkiintoista seurata. Tuli ihan sellainen olo, että ne kyllä tunnistavat toisensa, niin iloisesti nuuhkivat ja nuolivat toistensa kuonoja ja painelivat sitten menemään rinta rinnan. Panin myös merkille, että koirat pitivät toistensa puolia ja muodostivat ajoin melko dominoivan tiimin puistossa leikkinyttä kolmatta koiraa vastaan. Kolmas koira oli omistajan mukaan herkästi toisia koiria alistava luonteeltaan, ja tämä dobermanninarttu koittikin alistaa meidän koiraa tutustumisnuuhkimisten päätteeksi. Ennen niin herkästi alistunut Isla on kuitenkin oppinut kivasti "sanomaan vastaan" ja pienellä irveellä sai tämänkin nartun perääntymään. Dobermanni koitti vielä kerran uudestaan painaa Islaa maahan, mutta silloin Laku tuli paikalle puolustamaan siskoaan. Ja tilanne kääntyi koomisesti ihan nurinperin - lapinkoirat jahtasivat kovaäänisesti mölyten häntä koipien välissä luikkivaa dobermanni parkaa. Meidän koira sai selvästi egolleen pönkitystä kaverinsa läsnäolosta ja leikki paljon rohkeampana kuin tavallisesti. Mielenkiintoista, kuinka koirakaverien läsnäolo muokkaa oman koiran käyttäytymistä ja vaikuttaa laumadynamiikkaan!

Näiden koiratreffien myötä varmistui entisestään myös se huomio, että koirat näyttävät tulevan parhaiten keskenään toimeen oman rotunsa edustajien kanssa. Tai näin on ainakin meidän koiran laita. Olemme opettaneet koiran olemaan haukkumatta sisällä, mutta ulkona leikkiessään annamme sen toteuttaa viettiään ja haukkua niin paljon kuin sielu sietää. Kaikki koirat eivät aina ymmärrä tätä ja hämmentyvät meidän huiskuhännän metelöinnistä, mikä aiheuttaa välillä pientä eripuraa koirien keskuudessa. Olikin ihana katsella koirapuistossa, kuinka innoissaan Isla juoksi Lakun kanssa. Molemmat laukkasivat täyttä vauhtia ympäri puistoa haukkuen ja paimentaen toinen toisiaan. Täytyy järjestää näitä lapinkoiratreffejä lisää! On tietenkin hyvä, että koira näkee kaikenlaisten rotujen edustajia ja tottuu erilaisiin koiriin. Mutta oli mukava katsella, kuinka näillä koirasiskoilla osui kemiat niin hyvin yhteen ja ne saivat kunnon peuhuleikit aikaiseksi.

Iloista viikkoa kaikille karvakamuille!

Viime aikoina olen...

... paininut parhaan koirakamuni kanssa ...

... herkutellut ydinluilla ...

... nukkunut pitkiä päiväunia ...

... kirmannut pihapiirisissämme asustavan rusakon perään iltalenkillä (ja nykäissyt siinä samalla hihnassa roikkuvan emännän melkein kumoon, hups!) ...

... pessyt Piki-kanin ja jahdannut sitä, kun se ei pysynyt paikoillaan pesun aikana ...

... oppinut kuonolla työntämään kaikki avattavissa olevat ovet auki ...

... paimentanut oravia metsässä ...

...  ja komentanut niitä kovaan äänen myös unissani! ...

... loikoillut sohvalla rapsutettavana isäntäväen kainalossa ...

... riepotellut pehmolelujani ...

... viettänyt kunnon koiranpäiviä!

Huiskuhännän lomaviikko

Lomatunnelmissa

Nyt onkin jännittäviä uutisia! Isäntäväki karkaa etelään viettämään myöhäistä kesälomaa, ja huiskuhäntä pääsee "mummilaan" hoitoon reiluksi viikoksi. Piki-kani lomailee reissun ajan toisessa "mummilassa", joten myös kaniveljeään koira pääsee näkemään vasta reissun jälkeen. Hoitopaikassa oleilua ollaan harjoiteltu hyvin etukäteen ja Isla tuskin tulee olemaan moksiskaan väliaikaisesta laumanvaihdoksesta - niin hyvin sitä aina hoidossa ollessa hemmotellaan! Haastavinta tuleekin olemaan oma ikävä koiraa kohtaan. Ja painottaa hoitoväelle, ettei niitä herkkuluita sovi joka päivä antaa, vaikkei Islalla olisikaan mitään sitä vastaan.

Blogi päivittyy isäntäväen lomasta huolimatta ja koiran lomakertomuksia kuulee sitten parin viikon päästä. Kahdet koiratreffit ollaan jo sovittu koiran parhaan karvakamun Chico-mäykkymixin kanssa lomaviikolle huishuhännän päiviä piristämään. Onneksi on hyvä koirakamu naapurissa, joka lähtee puistoilemaan Islan ja hoitoväen kanssa!

Trendilaji testauksessa

Valmiina juoksuun!

Tule jo!

Testattiin huiskuhännän kanssa leikkimielellä tämä uusin trendilaji, paljon kohuttu metsäjuoksu. Ja kukapa olisikaan innokkaampaa juoksuseuraa kuin lapinkoira? Isla on nähnyt emännän jalassa useammin maiharit kuin lenkkarit ja tutustui näihin vieraisiin pukimiin huolella nuuskien ennen lenkille lähtöä. Juoksumaastoksi valikoitui tuttu ja turvallinen lähimetsä, josta löytyy mukavasti mäkiä ja pieniä kukkuloita tuomaan vaihtelua hölkkätahtiin. 

Alkulämmittely venyi Islan nuuskuttelun myötä, mutta kun päästiin vauhtiin, niin heräsi koirakin ihan uudella tavalla eloon. Aluksi hölkkääminen pääsi naurun myötä hidastumaan pelkäksi paikallaan hekottamiseksi, kun koira laukkasi ympärillä paimentaen sydämensä kyllyydestä ja kuono leveässä virneessä (Kyllä, meidän koira virnuilee ja nauraa! Lapinkoirilla on selkeät ilmeet). Isla tajusi kuitenkin nopeasti, että kyse on siitä pururadalla pariin otteeseen harjoitellusta lenkkeilystä, ja jätti paimentamisen sikseen. Vapaana kirmaava koira lähes lensi mäkien yli minun hölkkäilessä perässä. Koiralla kasvaa kummasti kierrokset, kun muukin lauma liikkuu reippaammin! Varsinkin lyhyet spurttaukset olivat Islan mieleen ja saivat koiran innostumaan vielä entisestään.

Vajaa tunnin verran jaksettiin hölkkäillä ympäri metsää. Metsäjuoksu on ihan hauska tapa liikkua yhdessä koiran kanssa ja uskon, että myös huiskuhäntä tykkäsi! Mitähän lajia sitä seuraavaksi kokeiltaisiin yhdessä? 

Tämä oli hauskaa!

PS. Joogakin ollaan testattu. Koiralla on nimittäin tapana tuppautua seuraan joogamatolle, mutta huiskuhäntä ottaa asanat vähän turhankin rennosti. Isla varmaan kuvittelee joogamaton olevan vain yksi hänen makuualustoistaan (joita on todellisuudessa yksi, mutta koiralle makuualusta on väljempi käsite), eikä mielellään väistä hyvän asennon saatuaan. Koira myös kiipeää aina ilahtuneena syliin istuutuessani lattialle, mikä osaltaan vaikeuttaa asanan vaihtoa. Mutta sopu sijaa antaa!

Iltakävelyllä

Isla ilta-auringossa

Isla pääsi isännän mukana sienestämään ja tarttuipa matkalta suppilovahveroiden lisäksi mukaan pari mukavaa kuvaa reissustakin. Huiskuhäntä on hieman kärsimätön sienestäjä, hauskempaa olisi etsiä niitä juosten eikä hitaasti tallustaen ja maata tuijottaen. Koira lähtee silti aina enemmän kuin mielellään mukaan metsäreissuille.

Nyt alkaa illat pimenemään jo niin aikaisin, että heijastinliivi on kaivettu kaapin kätköistä käyttöön. Liivi vain ei tahdo pysyä suorana koiran selän päällä, vaan kääntyy helmasta hännän kaarteen mukana. Nurinperin taittuva helma ei heijasta valoa, pitäisi varmaan ommella liivin takareunaan jonkinlainen väljä lenkki, josta pujottaa häntä lävitse. Silloin pysyisi liivikin paikoillaan. Asiaan voi toki vaikuttaa myös Islan reipas lenkkeilyvauhti!

Turvallisia iltalenkkejä kaikille karvakamuille!

Ihana iltarusko

Koirapuistoilua

Hauskaa on! 

Joko taas juostaan?

Aika johtaa joukkoa

Isla alkaa jo olla konkari leikkitädin toimessaan. Tällä kertaa kävimme katsastamassa Marjavuoden koira-aitauksen Varissuolla yhdessä Aika-pennun kanssa. Marjavuoden koirapuisto oli mukavan metsäinen ja rauhallinen aitaus. Vauhtia ja ääntä kuitenkin riitti kahden lapinkoiratytön telmiessä yhdessä! 

Päivän hauskimmaksi leikiksi osoittautui puukepin kantaminen muiden jahdatessa perässä. Oksanpätkä vaihtoi omistajaa tiuhaan tahtiin ja sen omistuksesta käytiin kovaa kilpailua. Hienosti jaksoi pikku-Aikakin juosta vanhempien kaveriensa matkassa. Tähän puistoon tullaan leikkimään ehdottomasti vielä toisenkin kerran!

Ihana Aika

Isänpäiväretki Luonnonmaalle

Nuotiovahti

Makkaran paistumista odotellessa

Isänpäivän kunniaksi lähdimme isommalla porukalla koirien kanssa Luonnonmaalle retkeilemään. Sää oli marraskuisen sateinen, mutta vesipisarat eivät menoa haitanneet. Kaikista innokkain retkeläinen oli luonnollisesti Isla, joka pomppi sammalikossa innosta haukkuen aina vapaana ollessaan. Tulipa testattua taas lapinkoiran säänkestävyys, pohjavilloja myöten kastunut koira ei ollut vedestä moksiskaan.

Touhua täynnä ollut huiskuhäntä rauhoittui vasta nuotion ääressä - Isla on jo oppinut makkaranpaistamisen olevan oiva hetki herkkupalojen kerjäämiseen. Läpimärkä koira onnistuikin näyttämään poikkeuksellisen hellyttävän surkealta katsoessaan muita retkeläisiä ruoki-minut-ilmeellään. Temppu tuotti tulosta ja koira sai osuutensa retkieväistä. 

Reissu oli kaiken kaikkiaan hauska ja onnistunut retki!

Kerjäysilme