Trendilaji testauksessa

Valmiina juoksuun!

Tule jo!

Testattiin huiskuhännän kanssa leikkimielellä tämä uusin trendilaji, paljon kohuttu metsäjuoksu. Ja kukapa olisikaan innokkaampaa juoksuseuraa kuin lapinkoira? Isla on nähnyt emännän jalassa useammin maiharit kuin lenkkarit ja tutustui näihin vieraisiin pukimiin huolella nuuskien ennen lenkille lähtöä. Juoksumaastoksi valikoitui tuttu ja turvallinen lähimetsä, josta löytyy mukavasti mäkiä ja pieniä kukkuloita tuomaan vaihtelua hölkkätahtiin. 

Alkulämmittely venyi Islan nuuskuttelun myötä, mutta kun päästiin vauhtiin, niin heräsi koirakin ihan uudella tavalla eloon. Aluksi hölkkääminen pääsi naurun myötä hidastumaan pelkäksi paikallaan hekottamiseksi, kun koira laukkasi ympärillä paimentaen sydämensä kyllyydestä ja kuono leveässä virneessä (Kyllä, meidän koira virnuilee ja nauraa! Lapinkoirilla on selkeät ilmeet). Isla tajusi kuitenkin nopeasti, että kyse on siitä pururadalla pariin otteeseen harjoitellusta lenkkeilystä, ja jätti paimentamisen sikseen. Vapaana kirmaava koira lähes lensi mäkien yli minun hölkkäilessä perässä. Koiralla kasvaa kummasti kierrokset, kun muukin lauma liikkuu reippaammin! Varsinkin lyhyet spurttaukset olivat Islan mieleen ja saivat koiran innostumaan vielä entisestään.

Vajaa tunnin verran jaksettiin hölkkäillä ympäri metsää. Metsäjuoksu on ihan hauska tapa liikkua yhdessä koiran kanssa ja uskon, että myös huiskuhäntä tykkäsi! Mitähän lajia sitä seuraavaksi kokeiltaisiin yhdessä? 

Tämä oli hauskaa!

PS. Joogakin ollaan testattu. Koiralla on nimittäin tapana tuppautua seuraan joogamatolle, mutta huiskuhäntä ottaa asanat vähän turhankin rennosti. Isla varmaan kuvittelee joogamaton olevan vain yksi hänen makuualustoistaan (joita on todellisuudessa yksi, mutta koiralle makuualusta on väljempi käsite), eikä mielellään väistä hyvän asennon saatuaan. Koira myös kiipeää aina ilahtuneena syliin istuutuessani lattialle, mikä osaltaan vaikeuttaa asanan vaihtoa. Mutta sopu sijaa antaa!