Tassut ensilumessa

Isla pääsi lomaviikkonsa aikana intoilemaan ensilumesta mummilansa pihalla. Kinokset eivät vielä ihan koiran toivekorkeuksiin yllä, mutta pienikin lumipeite otettiin kuulemma tyytyväisenä vastaan. 

Tämä postaus kirjoitetaankin poikkeuksellisesti lomakihteesta käsin, ja voin kertoa että kyllä on omaa karvakorvaa ihan kauhean kova ikävä! Ylihuomenna päästään kuitenkin hakenaan huiskuhäntä kotiin. Isla ei kuulemma ole paljoa näyttänyt ikäväänsä, vaan on voinut hyvin, leikkinyt ja syönyt normaalisti. Toivottavasti malttaa koira lähteä hoitopaikastaan vielä meidän matkaan, niin hyvää huolta siitä on pidetty! 

Kesämuistoja

Mökkitiellä

Ilta-auringossa

Koneen kuva-arkistoja selatessa on ollut ihana palata muistoissaan lämpimiin kesäpäiviin. Koiralla oli kyllä varmasti supermukava kesä mökillä, jossa sai juosta koko päivän vapaana ja ympärillä oli iso lauma ihmisiä ja kaverina toinen koira. Ensi kesää odotellessa! 

Tässäpä muutama kuva piristämään myös teidän marraskuupäiväänne.  Ylemmissä kuvissa Isla on mökkeilemässä Maskussa ja alemmissa kuvissa uimareissulla Karevansuolla. 

Hauskaa viikonloppua!

Vesileikkejä

Päivävaelluksella

Lapinkoirasiskot koirapuistoilemassa

Namia saisko?

Joko jo?

Isla pääsi viikonlopun kunniaksi Kupittaan koirapuistoon painimaan Laku-siskonsa kanssa. Koirasiskoa oli kyllä hauska nähdä pitkästä aikaa! Laku on kasvaut Islaa korkeammaksi ja vaikka kokoero ei olekaan kovin suuri, taisi meidän koira jäädä pentueen pienimmäksi.

Koirien menoa oli myös hurjan mielenkiintoista seurata. Tuli ihan sellainen olo, että ne kyllä tunnistavat toisensa, niin iloisesti nuuhkivat ja nuolivat toistensa kuonoja ja painelivat sitten menemään rinta rinnan. Panin myös merkille, että koirat pitivät toistensa puolia ja muodostivat ajoin melko dominoivan tiimin puistossa leikkinyttä kolmatta koiraa vastaan. Kolmas koira oli omistajan mukaan herkästi toisia koiria alistava luonteeltaan, ja tämä dobermanninarttu koittikin alistaa meidän koiraa tutustumisnuuhkimisten päätteeksi. Ennen niin herkästi alistunut Isla on kuitenkin oppinut kivasti "sanomaan vastaan" ja pienellä irveellä sai tämänkin nartun perääntymään. Dobermanni koitti vielä kerran uudestaan painaa Islaa maahan, mutta silloin Laku tuli paikalle puolustamaan siskoaan. Ja tilanne kääntyi koomisesti ihan nurinperin - lapinkoirat jahtasivat kovaäänisesti mölyten häntä koipien välissä luikkivaa dobermanni parkaa. Meidän koira sai selvästi egolleen pönkitystä kaverinsa läsnäolosta ja leikki paljon rohkeampana kuin tavallisesti. Mielenkiintoista, kuinka koirakaverien läsnäolo muokkaa oman koiran käyttäytymistä ja vaikuttaa laumadynamiikkaan!

Näiden koiratreffien myötä varmistui entisestään myös se huomio, että koirat näyttävät tulevan parhaiten keskenään toimeen oman rotunsa edustajien kanssa. Tai näin on ainakin meidän koiran laita. Olemme opettaneet koiran olemaan haukkumatta sisällä, mutta ulkona leikkiessään annamme sen toteuttaa viettiään ja haukkua niin paljon kuin sielu sietää. Kaikki koirat eivät aina ymmärrä tätä ja hämmentyvät meidän huiskuhännän metelöinnistä, mikä aiheuttaa välillä pientä eripuraa koirien keskuudessa. Olikin ihana katsella koirapuistossa, kuinka innoissaan Isla juoksi Lakun kanssa. Molemmat laukkasivat täyttä vauhtia ympäri puistoa haukkuen ja paimentaen toinen toisiaan. Täytyy järjestää näitä lapinkoiratreffejä lisää! On tietenkin hyvä, että koira näkee kaikenlaisten rotujen edustajia ja tottuu erilaisiin koiriin. Mutta oli mukava katsella, kuinka näillä koirasiskoilla osui kemiat niin hyvin yhteen ja ne saivat kunnon peuhuleikit aikaiseksi.

Iloista viikkoa kaikille karvakamuille!

Viime aikoina olen...

... paininut parhaan koirakamuni kanssa ...

... herkutellut ydinluilla ...

... nukkunut pitkiä päiväunia ...

... kirmannut pihapiirisissämme asustavan rusakon perään iltalenkillä (ja nykäissyt siinä samalla hihnassa roikkuvan emännän melkein kumoon, hups!) ...

... pessyt Piki-kanin ja jahdannut sitä, kun se ei pysynyt paikoillaan pesun aikana ...

... oppinut kuonolla työntämään kaikki avattavissa olevat ovet auki ...

... paimentanut oravia metsässä ...

...  ja komentanut niitä kovaan äänen myös unissani! ...

... loikoillut sohvalla rapsutettavana isäntäväen kainalossa ...

... riepotellut pehmolelujani ...

... viettänyt kunnon koiranpäiviä!

Huiskuhännän lomaviikko

Lomatunnelmissa

Nyt onkin jännittäviä uutisia! Isäntäväki karkaa etelään viettämään myöhäistä kesälomaa, ja huiskuhäntä pääsee "mummilaan" hoitoon reiluksi viikoksi. Piki-kani lomailee reissun ajan toisessa "mummilassa", joten myös kaniveljeään koira pääsee näkemään vasta reissun jälkeen. Hoitopaikassa oleilua ollaan harjoiteltu hyvin etukäteen ja Isla tuskin tulee olemaan moksiskaan väliaikaisesta laumanvaihdoksesta - niin hyvin sitä aina hoidossa ollessa hemmotellaan! Haastavinta tuleekin olemaan oma ikävä koiraa kohtaan. Ja painottaa hoitoväelle, ettei niitä herkkuluita sovi joka päivä antaa, vaikkei Islalla olisikaan mitään sitä vastaan.

Blogi päivittyy isäntäväen lomasta huolimatta ja koiran lomakertomuksia kuulee sitten parin viikon päästä. Kahdet koiratreffit ollaan jo sovittu koiran parhaan karvakamun Chico-mäykkymixin kanssa lomaviikolle huishuhännän päiviä piristämään. Onneksi on hyvä koirakamu naapurissa, joka lähtee puistoilemaan Islan ja hoitoväen kanssa!

Trendilaji testauksessa

Valmiina juoksuun!

Tule jo!

Testattiin huiskuhännän kanssa leikkimielellä tämä uusin trendilaji, paljon kohuttu metsäjuoksu. Ja kukapa olisikaan innokkaampaa juoksuseuraa kuin lapinkoira? Isla on nähnyt emännän jalassa useammin maiharit kuin lenkkarit ja tutustui näihin vieraisiin pukimiin huolella nuuskien ennen lenkille lähtöä. Juoksumaastoksi valikoitui tuttu ja turvallinen lähimetsä, josta löytyy mukavasti mäkiä ja pieniä kukkuloita tuomaan vaihtelua hölkkätahtiin. 

Alkulämmittely venyi Islan nuuskuttelun myötä, mutta kun päästiin vauhtiin, niin heräsi koirakin ihan uudella tavalla eloon. Aluksi hölkkääminen pääsi naurun myötä hidastumaan pelkäksi paikallaan hekottamiseksi, kun koira laukkasi ympärillä paimentaen sydämensä kyllyydestä ja kuono leveässä virneessä (Kyllä, meidän koira virnuilee ja nauraa! Lapinkoirilla on selkeät ilmeet). Isla tajusi kuitenkin nopeasti, että kyse on siitä pururadalla pariin otteeseen harjoitellusta lenkkeilystä, ja jätti paimentamisen sikseen. Vapaana kirmaava koira lähes lensi mäkien yli minun hölkkäilessä perässä. Koiralla kasvaa kummasti kierrokset, kun muukin lauma liikkuu reippaammin! Varsinkin lyhyet spurttaukset olivat Islan mieleen ja saivat koiran innostumaan vielä entisestään.

Vajaa tunnin verran jaksettiin hölkkäillä ympäri metsää. Metsäjuoksu on ihan hauska tapa liikkua yhdessä koiran kanssa ja uskon, että myös huiskuhäntä tykkäsi! Mitähän lajia sitä seuraavaksi kokeiltaisiin yhdessä? 

Tämä oli hauskaa!

PS. Joogakin ollaan testattu. Koiralla on nimittäin tapana tuppautua seuraan joogamatolle, mutta huiskuhäntä ottaa asanat vähän turhankin rennosti. Isla varmaan kuvittelee joogamaton olevan vain yksi hänen makuualustoistaan (joita on todellisuudessa yksi, mutta koiralle makuualusta on väljempi käsite), eikä mielellään väistä hyvän asennon saatuaan. Koira myös kiipeää aina ilahtuneena syliin istuutuessani lattialle, mikä osaltaan vaikeuttaa asanan vaihtoa. Mutta sopu sijaa antaa!

Iltakävelyllä

Isla ilta-auringossa

Isla pääsi isännän mukana sienestämään ja tarttuipa matkalta suppilovahveroiden lisäksi mukaan pari mukavaa kuvaa reissustakin. Huiskuhäntä on hieman kärsimätön sienestäjä, hauskempaa olisi etsiä niitä juosten eikä hitaasti tallustaen ja maata tuijottaen. Koira lähtee silti aina enemmän kuin mielellään mukaan metsäreissuille.

Nyt alkaa illat pimenemään jo niin aikaisin, että heijastinliivi on kaivettu kaapin kätköistä käyttöön. Liivi vain ei tahdo pysyä suorana koiran selän päällä, vaan kääntyy helmasta hännän kaarteen mukana. Nurinperin taittuva helma ei heijasta valoa, pitäisi varmaan ommella liivin takareunaan jonkinlainen väljä lenkki, josta pujottaa häntä lävitse. Silloin pysyisi liivikin paikoillaan. Asiaan voi toki vaikuttaa myös Islan reipas lenkkeilyvauhti!

Turvallisia iltalenkkejä kaikille karvakamuille!

Ihana iltarusko

Koirapuistoilua

Hauskaa on! 

Joko taas juostaan?

Aika johtaa joukkoa

Isla alkaa jo olla konkari leikkitädin toimessaan. Tällä kertaa kävimme katsastamassa Marjavuoden koira-aitauksen Varissuolla yhdessä Aika-pennun kanssa. Marjavuoden koirapuisto oli mukavan metsäinen ja rauhallinen aitaus. Vauhtia ja ääntä kuitenkin riitti kahden lapinkoiratytön telmiessä yhdessä! 

Päivän hauskimmaksi leikiksi osoittautui puukepin kantaminen muiden jahdatessa perässä. Oksanpätkä vaihtoi omistajaa tiuhaan tahtiin ja sen omistuksesta käytiin kovaa kilpailua. Hienosti jaksoi pikku-Aikakin juosta vanhempien kaveriensa matkassa. Tähän puistoon tullaan leikkimään ehdottomasti vielä toisenkin kerran!

Ihana Aika

Isänpäiväretki Luonnonmaalle

Nuotiovahti

Makkaran paistumista odotellessa

Isänpäivän kunniaksi lähdimme isommalla porukalla koirien kanssa Luonnonmaalle retkeilemään. Sää oli marraskuisen sateinen, mutta vesipisarat eivät menoa haitanneet. Kaikista innokkain retkeläinen oli luonnollisesti Isla, joka pomppi sammalikossa innosta haukkuen aina vapaana ollessaan. Tulipa testattua taas lapinkoiran säänkestävyys, pohjavilloja myöten kastunut koira ei ollut vedestä moksiskaan.

Touhua täynnä ollut huiskuhäntä rauhoittui vasta nuotion ääressä - Isla on jo oppinut makkaranpaistamisen olevan oiva hetki herkkupalojen kerjäämiseen. Läpimärkä koira onnistuikin näyttämään poikkeuksellisen hellyttävän surkealta katsoessaan muita retkeläisiä ruoki-minut-ilmeellään. Temppu tuotti tulosta ja koira sai osuutensa retkieväistä. 

Reissu oli kaiken kaikkiaan hauska ja onnistunut retki!

Kerjäysilme